Boratin huumori vailla vertaa
Koskaan aiemmin en ole törmännyt elokuvaan, jonka näkemisen jälkeen olisin hämmentynyt ja tasapainoilisin arvosteluasteikon ääripäiden välillä. Boratin Amerikan valloitus tarjosi minulle aivan uudenlaisen elämyksen.
Älykkäät yhteiskuntakriittiset huumoripläjäykset ovat aina vedonneet minuun muodossa tai toisessa, mutta tässä olikin aivan uusi pala purtavaksi. Borat-elokuva tekee monella tapaa vaikutuksen miehen taidoista, vaikka juuri muuta siitä ei jääkään käteen. Hauskojen kohtauksien rinnalle nousee sellaisia, joita ei mielellään muistelisi unissaan. Yleisesti ottaen huumori on kuitenkin ensiluokkaista, joten elokuvan ontuminen ei johdu varsinaisesti sisällöstä, vaan siitä miten se esitetään. Naururevähdysten välille on nidottu hämärää juonenkuljetusta, mikä tekee elämyksestä harvinaisen puuduttavan.
Mieluummin näkisin Boratin elokuvan talk show’n yhteydessä pätkissä, väliselostusten kera ja ilman minkäänlaista juonenkuljetusta. Huumori ilman turhia konstailuja toimii hyvin, eikä muuta kannata selvästikään yrittää.
